3h+k, Vila Isabel, Helsinki

Olen joskus sanonut, että ihanneasuntoni sijaitsisi Helsingissä, lyhyen bussimatkan päässä Rion keskustasta.

En tiedä, miettivätkö kaikki eri maista kotoisin olevat parit koko ajan sitä, missä maassa asuvat. Ehkä eivät, ehkä valinta on joillekin syystä tai toisesta itsestäänselvä? Meille ainoa selvähkö asia on kuitenkin ollut se, ettemme halua asua ”pysyvästi” kummassakaan maassa.

Missä koti onkin, siellä on aina palasia sekä Suomesta että Brasiliasta.

Yksi syy tähän päättämättömyyteen (tai positiivisesti ajatellen joustavuuteen) on se, että uskon meidän molempien voivan olla onnellisia kummassa maassa tahansa. Toinen syy on se, että perheet ja ystävät Atlantin molemmilla puolilla ovat meille meille rakkaita ja tärkeitä, ja tämä seikka menee aika monen asian yli.

Muuttoajatuksissa onkin ehkä pohjimmiltaan kyse halusta olla vuorostaan lähempänä niitä ihmisiä, jotka viime vuosina ovat olleet kaukana. Samalla tulee kuitenkin mukana paljon plussia ja miinuksia. Tässä niistä joitain, pohdinnan kohteena siis Rio.

ILMASTO – Rion talvi on yleensä miellyttävä: vähäsateinen eikä liian kuuma. Mutta kun talvella sataa ja lämpötila laskee 14:ään, kylmä kosteus saa toivomaan, että päivän voisi viettää (kaksissa) villasukissa ja hupparissa (kahden) peiton alla. Rion kesä taas saa toivomaan, että päivän voisi esimerkiksi työnteon sijaan viettää tuulettimen alla kivilattialla maaten. Pisteitä Rio saa +30 asteen pilvipoudasta ja kevyestä tuulesta, joka on maailman mukavin sää. Sellainen, että farkuissa ja t-paidassa ei tule hiki. Puolitoista miinuspistettä ja yksi pluspiste ilmastosta siis.  

TURVALLISUUS – No tästä ei ole oikein mitään hyvää sanottavaa, paitsi että Zona Sulilla ja Centrossa on nykyisin rauhallisempaa kuin kymmenen vuotta sitten. Turvattomuus nakertaa Riossa elämänlaatuani kaikkein eniten. Suomeen palattuani tein melkein joka ilta lenkin pimeällä, ihan vain siksi kun niin pystyi tekemään. Turvallisuuden tunnetta voi Riossa toki ostaa, mutta hinta-laatusuhde on huono. Pitkä miinus, sisältäen kaikki turvattomuuden syyt, kuten jäätävän eriarvoisuuden.    

ELÄMÄNTAPA – Tästä plussaa. Arki on usein raskasta ja hankalaakin, mutta elämästä nautitaan aina kun se on mahdollista. Musiikkia on kaikkialla. Riossa minuun tarttui haluttomuus suunnitella ja kalenteroida vapaa-ajalla tapahtuvia asioita. Tykkään siitä, että viikonloppu suunnitellaan kun viikonloppu tulee. Kaiken epävarmuus on miinusta, mutta sillä on kääntöpuolensa: hetkessä eläminen on helpompaa.

TYÖMAHDOLLISUUDET – Tässä on kaksi puolta. Rio on suuri kaupunki joten mahdollisuuksia on paljon. Ihmisoikeusrintamalla varsinkaan ei ole vielä tullut valmista. Mutta moni asia toimii suhteilla, ja omat ammatilliset verkostoni ovat siellä vielä Suomeen verrattuna tosi ohuet. Se mietityttää. Voisihan työnantaja tietysti olla jossain tapauksessa Suomessakin. Plus miinus nolla?

VAPAA-AIKA – Plussaa, paljon plussaa. Riossa on vielä niin paljon paikkoja, joihin haluan tutustua ja niin paljon sambaa jota haluan kuulla.  

Nämä taulut ovat Riosta. Suomesta sinne päin lähtisi ainakin kasa pussilakanoita.

Luin taannoin samban historiasta ja riolaisen samban vaiheista eri kaupunginosissa. Samoihin aikoihin mietimme, olisiko jokin Zona Norten alue hyvä kompromissi magélaisen ympäristön ja Rion keskustan läheisyyden välillä.

Ehkä runoilijoiden ja säveltäjien tyyssijanakin tunnettu Vila Isabel voisi olla tällainen paikka. Sitä eräs asukas kehui hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä. Mahtavatkohan ne ylettyä Helsinkiin asti? 


Seuraavaksi kerron, miten viime kerralla löysimme asunnon. Stay tuned!